Kuulumisia

Eilen pääsi Curro reenaamaan Verdin vuorolla, kun radalla oli sopivasti keinu, kepit ja A, jotka esteosaamisesta tarvitsevat eniten harjoitusta. Tai puomi tarvitsee enemmän harjoitusta kuin A, kun aina ei tule puomilla alas asti, jos ei ole etupalkkaa odottamassa. Keinu sujui aivan loistavasti, vaikka pitkään aikaan ei olla harjoiteltu. Aluksihan opetin Curroa juoksemaan suoraan alastulokontaktille, mikä sujuikin hienosti, kun pöytä oli alastulon alla. Mietittäväksi kuitenkin jäi, pitääkö koiran alastulon jälkeen pysähtyä kontaktille odottamaan vapautusta, ja seisooko koira tällöin kokonaan kontaktipinnalla vai laskeeko etujalat maahan. Nyt on kuitenkin lopulta päädytty samanmoiseen keinuun kuin Verdillä, eli heijaa itse keinun ja tekee kontaktin samoin kuin muillakin esteillä. Ei vauhti kovinkaan hidastu, Verdillä ainakin on hyvä ja nopea keinu, ja koiran etupää kuormittuu vähemmän. Hyvä Curronkin keinusta tulee :)

Kepeillä kuumensin vinkupallolla ja hyppäsi kiireessään ennen viimeisiä keppejä yhden välin yli. Ja teki sen vieläpä niin sukkelasti ja sujuvasti, että ohjaaja huomasi moisen vasta, kun koira tuli ulos väärästä välistä. Kaksi kertaa teki tämän, eikä saanut palkkaa, ja siitähän vauhti hidastui. Loppuun saatiin kuitenkin vauhdikkaat onnistuneet suoritukset. Nyt vaan harjoitellaan erilaisia aloituksia ja lopetuksia, välillä vinoilla ja välillä suorilla kepeillä.

Aan kontaktia tehtiin ensimmäistä kertaa vinkupallon kanssa. Kerran varasti, mutta toisaalta hyvä vaan, niin vahvistuu käsitys, mitä pitää ja mitä ei pidä tehdä :) Ei kuitenkaan tullut epävarmaksi palkkaamatta jättämisestä. Vähän on siinä ja siinä, ottaako ylösmenokontaktin. Erikseen ei moista olla opeteltu, kuten ei Verdinkään kanssa, ja toivottavasti ei tarvitse opetellakaan. Currolla vaan on huomattavasti pidempi askellus kuin Verdillä. Täytyy tarkkailla ylösmenoja ja tarvittaessa sotkea rytmiä ennen kontakteja.

Arjessa hihnalenkit on melkoista taistelua kulmakunnan kauhukaksikon kanssa. Pojat vetävät kilpaa hajujen luokse, kun kummallakin kuono vie koiraa kovin voimakkaasti. Verdi kulkee käskystä nätisti vierellä, mutta eipä sekään oikein ole mukavaa ulkoilua, kun ei ollenkaan pääse haistelemaan. Ennen Curroa kuljettiin monesti niin, että Verdi tuli vierellä ja välillä pysähdyttiin haistelemaan. Verdi ohitti koirat nätisti, vaikka selvästi olikin kiihdyksissä. Nyt pojat yhteistuumin rähjäävät kovin helposti :( Yleensä Curro keskittyy hajuihin ja Verdi havaitsee vastaantulevan koiran ja kiihtyy, mutta tulee tarjoamaan kontaktia. Curro huomaa Verdin kiihtymisen, paikallistaa koiran, ja kiihtyy kahta kauheammin. Ja kohta ei Verdikään pysty hillitsemään itseään, ja käynnistyy kahden koiran kaamea haukkukonsertti. Siinä vaiheessa on hihnan toisessa päässä turha tehdä mitään muuta, kuin keskittyä pitämään hihnoista kiinni. Ennen rähinää on pieni hetki, kun emäntä ennättäisi tehdä jotakin, mutta kahden koiran kanssa tuntuu melko hankalalta. Kun saa toisen rauhoittumaan ja kontaktiin, niin toinen ennättää tuhahtaa, ja pian on molemmat jo liian kiihdyksissä tajutakseen mistään mitään. Kunpa jaksaisi ulkoiluttaa koirat erikseen ja kunpa lumet pian sulaisivat, niin voisi harjoitella pidemmillä välimatkoilla ohitettaviin koiriin. Nyt on lähistön kävelytiet aurattu niin kapeiksi, että koirien väliin jää tuskin metriä. Monesti tuleekin koiran nähdessään käännyttyä toiseen suuntaan, ja sehän tässä vasta auttaakin, että emäntäkin alkaa tarkkailla toisia koiria ja hermostua ja pelätä.

Treenikentän luona on odotusaikoina helppo harjoitella ohituksia ensin pidemmällä välimatkalla ja lopulta aivan läheltä, mutta sehän tässä onkin vaikeaa, että kun erikseen sopivaan paikkaan lähdetään harjoittelemaan, sujuvat ohitukset hyvin. Silloin tosin on aina vain yksi koira hihnan päässä kerrallaan. Se ainakin on selvää, että kolmatta koiraa ei tähän taloon tule, ainakaan ennen kuin ohitukset onnistuvat tilanteessa kuin tilanteessa muitta mutkitta. Ja siihen voi kulua vuosi jos toinenkin :)

Loppuun täytyy vielä todeta jotakin hyvääkin. Isäntäväki on niin kovin onnellinen Verdin hyvästä voinnista :) Verdi syö tavallista ruokaa ja masu toimii aivan loistavasti. Välillä täytyy muistaa olla onnellinen terveistä päivistä ja vuosista :) Curro pääseekin ensi viikolla rokotuksille, ja ensin mietin ottaa samalla kilpirauhasarvot, kun jalostuskäyttöäkin on suunnitteilla, mutta toisaalta tuntuu turhalta, kun TGA on negatiivinen ja 2 vuotta on Currolla ikää. Aika vähän taitaa olla sellaisia tapauksia, että TGA on neagatiivinen ja koira sairastuu, kahden vuoden iässä varsinkaan. Ja jos tuolla vilperillä on vajaatoiminta, niin jo on kumma :) Ja ikää tosiaan vasta kovin vähän, harvalla varmaan tässä iässä on arvot pielessä. Tosin vielähän tässä on aikaa miettiä, mutta luultavasti Curro selviää pelkällä kennelyskärokotuksella.

Tänään on Currolla omat treenit, jonka jälkeen pojilla alkaakin hetkeksi yhteiset treenit keskiviikkoisin. Kuinkahan mahtaa ohjaaja moista pyöritystä jaksaa :) Eipähän ainakaan pääse kylmä tulemaan omaa vuoroa odotellessa. Viikonloppuna harjoittelee Curro taas kisaamista, maaliskuun lopulle on katseltu ensimmäisiä virallisia :)