Hyvää Joulua

Meidän kesä ja syksy on kulunut vauvan tuoksussa. Loka- ja marraskuussa meillä oli vapaakortti seuran uuteen lämpimään treenihalliin, ja silloin tällöin päiväseltään kävimme hömpsöttelemässä vauvan ehdoilla. Kantorepussa oli siis pieni apuohjaaja mukana :) Koirapojat ovat ainakin tähän saakka suhtautuneet uuteen tulokkaaseen mukavasti. Verdi odotetusti varovaisen uteliaasti käy haistelemassa ja mieluummin väistelee, ja Curro puolestaan nuolisi koko naaman leveydeltä, jos ei toppuuteltaisi. Hyvin on oppinut, ettei saa lipsutella, vaikka aiemmin on isäntäväkeä pusutellutkin. Molemmat on hyvin myös tottuneet, ettei vauvan huoneeseen ole asiaa. Verdi on ollut kyllä vähän se mustasukkainen isoveli, kun välillä käy varastamassa vauvan lelun. On tainnut huomata, että niin saa varmiten kaiken huomion itselleen :)

Vuoden alusta koirapojat jakavat yhden ryhmäpaikan oman seuran ohjatussa agilityryhmässä. Verdi on tauon aikana taantunut junnukoiran tasoille niin taidoissaan kuin tottelevaisuudessaan, ja eihän sitä voi kuin huvittuneena katsoa, kun toinen rallattelee ihan omia ratojaan ja palkkaa itseään riekkumalla hurjaa rinkiä lelunsa kanssa. Pikkuhiljaa alkaa olla aika jäädä viettämään eläkepäiviä, mutta vielä pääsee matalilla esteillä hurvittelemaan. Mieluummin lopetellaan liian aikaisin kuin liian myöhään. Kisakorkeudet taitaa olla jo taakse jäänyttä elämää, ja ehkä olikin parempi näin, ettei viimeisissä kisoissa tiedetty starttien olevan meidän viimeisiä. Verdi on ollut kyllä maailman parhain ensimmäinen kisakoira ja harrastuskaveri, hurjan paljon on opittu ja koettu yhdessä <3

Curro on yllättänyt treeneissä, ja innolla odotankin, että päästään taas yhdessä todenteolla treenaamaan. Syksyllä on jokavuotiseen tapaan ollut korvatulehdus, joka tietysti tulee aina vaan herkemmin ja herkemmin, kun korvakäytävien rakenne on toistuvien tulehdusten seurauksena muuttunut niin, ettei lika poistu sieltä enää luonnollisesti. Harmittaa tietenkin kovin, mutta onneksi tulehdukset eivät tunnu koiraa liiemmin häiritsevän. Tällä hetkellä tilanne on hyvä, ja varmuuden varuilta kokeilemme myös allergisen koiran erityisruokavaliota. Ei siitä varmasti haittaakaan ole, vaikka ei Currolla muita oireita olekaan. Tammikuun alkuun varasin ajan kastraatioon, sillä jälkikasvua Currolle ei enää ole luvassa. Tyttöjen tuoksut eivät Curroa liiaksi ole häirinneet, mutta eläinlääkärikin tuumi, ettei hyrräävät hormonit ainakaan helpota korvien tilannetta, ja kasvattajakin oli sitä mieltä, että tässä iässä olisi suositeltavaa kastroida. Sellainen joululahja siis tänä vuonna, ja synttärilahjaksikin pääsee hammaskivenpoistoon :D