Olipahan kisapäivä

Tehtiin Verdin kanssa yksi meidän parhaista ja ehdottomasti kisauran huonoin suoritus samana päivänä, peräkkäisillä radoilla. Alkuun nolla hyvällä ajalla ja seuraavalta oltiinkin lähellä saada aivan toisenlainen merkintä kisakirjaan. Lähdössä tuomari painotti, että kiireellä on mentävä, jotta ei kisapäivä pääse venymään, ja ehkä vähän puolihuolimattomasti jätin Verdin lähtöpaikalle. Ja Verdihän kiihdyksissään huomasi takanaan toisen koiran, jolle kaikkien kauhuksi kävi rähähtämässä. Koiran omistaja ymmärrettävästi säikähti pahemman kerran ja jopa epäili Verdin hampaiden osuneen koiraan, jota itse kyllä suuresti epäilen, koska kokemuksesta Verdi ei uskalla purra kiinni, vaikka kuinka haluaisikin. Jälkiä ei koirassa näkynyt, joten ei huomautusta. Tuomari puhutteli ja käski harjoittelemaan hallittavuutta. Verdihän muutoinkin rallatti radan melkoisen vallattomasti ja isäntäkin käytiin tervehtimässä. Voihan Verdi, aikamoisen kisapäivän järjestit :( Ja kuinka ihmeessä me tätä nyt harjoitellaan? Harmittavasti on seuraaviin kisoihin jo ehditty ilmoittautua. Tai sitten onneksi, ettei tule kisakammoa. Tähän asti on ohjaajalla ollut täysi keskittyminen koirassa ja esteissä, mutta täytyy nyt alkaa keskittymään myös radan ulkopuolisiin tapahtumiin, ainakin lähtötilanteissa. Onneksi useimmilla kisapaikoilla on laidat, eikä koiria ole lähdössäkään aivan takana.

Kylläpä melkoisen paljon harmittaa. Itselleni jäi sellainen kuva, että taisi koiran ohjaaja säikähtää enemmän kuin koira itse, tai ei ainakaan ollut millänsäkään, kun kävin radan jälkeen anteeksi pyytämässä ja Verdikin oli mukana. Toivoa sopii, että ei tule toistumaan.