Ensimmäinen rata meni pipariksi lähdöstä alkaen ja aivan maaliin saakka. Matkalle mahtui muun muassa kesken jäänyt pujottelu ja Aan kontaktilta varastaminen. Kaikki kulminoitui oikeastaan lähtöön, jossa Verdi pomppi kuin jänis ja tuli jo niin lähelle ensimmäistä estettä, että oli pakko päästää hyppäämään, jotta ehtii vielä ottaa vähän vauhtia ponnistukseen. Tai olisinhan voinut jättää radan välistäkin tai palata asettelemaan koiran paikoilleen, mutta Verdin kanssa ei enää pitkiin aikoihin olla oltu kisoissa harjoittelemassa, joten päästin hyppäämään. Joskin oma rytmi meni sekaisin, kun en ollut ehtinyt vastaanottamaan lähimainkaan sinne, minne olin suunnitellut, eikä oma tunnetilakaan varmasti ollut kovin otollinen, tai koirankaan.
Toiselle radalle päätin ottaa lähdön rauhallisesti. En juurikaan viritellyt Verdiä, lelua en näyttänyt ollenkaan, vähän temputin ja palkkasin ruualla. Lähdössä yritin itse olla rauhallinen, ja niinhän Verdikin sinne jäi suht rauhallisesti. Vähän liikkui haukahdellen. Nolla tehtiin, ja taas jäi useampi puhtaan radan tehnyt koira tulosluettelossa meidän taaksekin. Ihan hyvä kisapäivä siis, ja jotain tuli ehkä taas opittuakin, vaikkei harjoittelemassa oltukaan :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti