Koirapoikien kuulumisia

Pakkasista johtuen ei treenikentällä olla vierailtu laisinkaan, vaikka ohjaajalla innostusta olisikin. Sen sijaan ollaan ulkoiltu paljon, useamman tunnin hihnalenkkejä, ja tutustuttu lähiseudun lenkkipoluille. Lähin ulkoilureitti pian varmasti ladutetaan, mutta pienempiä polkuja saadaan toivottavasti pidettyä auki hiihtokaudenkin aikana, jottei aina tarvitse kadun laitaa tallata. Onneksi Verdi sentään voitti syksyllä hienon huomioliivin, ja täytyihän Curronkin samanmoinen saada, vaikkei niistä kisoista mitään voittanutkaan :)

Nuoremman herran rakkaushuolet katosivat parissa päivässä. Ja onneksi ilmenivät vain hyvän tuoksuisen pihan edustalla :) Saahan kuitenkin nähdä, kuinka meidän käy, kun kisapaikoilla kuonoon leijuu samanmoisia tuoksuja.. Harmi, kun ei meidän treeneihin saa tulla juoksuiset nartut. Ei tule häiriöharjoitusta.

Vieraita on käynyt kyläilemässä tavallista enemmän. Curro on saanut olla isäntänä vieraille, kun Verdi taas on viettänyt aikaa makuuhuoneessa, jotta ei vallan hauku ja pelästytä vieraita. Curro taas on nauttinut olostaan huomion keskipisteenä, ja pitää Verdikin yksin haukkukonserttiaan, kun kuulee kuinka Curroa leikitetään.

Yksinoloja varten on hankittu pojille radio, jotta eivät niin tarkkaavaisena kuuntelisi naapurin lasten pihaleikkejä tai pihaan tulevia autoja. Herra Houdinia varten on ulko-oveen asennettu myös murtosuoja :) Ja oven ikkunaan on jo tilattu uusi kaihdin, Curron syötyä itselleen katselumahdollisuuden edelliseen.

Reilu kuukausi on jo ehtinyt vierähtää uudessa kodissa. Tänään vihdoin loppuu lattialla istuskelu, kun sohvat saapuivat taloon. Mummi osti Verdille oikein ikioman nojatuolin, kun sohvalle ei ole lupaa tulla :) Curro on ihan tyytyväinen lattiallakin.